[In English below] 

Lasten ja nuorten lukemiseen kannustamiseksi tehdään työtä usealla taholla. Jo varhain aloitettu yhdessä lukeminen on tärkeää. Lukeminen on mukavaa aikuisen ja lapsen välistä yhdessäoloa mutta se myös kehittää lapsen kieltä ja puhetta, kuuntelun ja keskittymisen taitoa sekä sanavarastoa.

Riitta Salin peräänkuuluttaa omassa blogitekstissään vanhempiin kohdistuvaa työtä kun puhutaan oman äidinkielen säilyttämisen ja ylläpidon merkityksestä. Oman äidinkielen opettajat ovat tässä keskeisessä asemassa. Kirjastoilla taas on tarjota aineistoja, joilla voidaan tukea perheen yhteistä lukuharrastusta monilla kielillä.
Suomessa on meneillään useita valtakunnallisia lukemista edistäviä kampanjoita ja hankkeita. Lukuliike on hallitusohjelmaan kirjattu jatkuva ohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomessa asuvien lukutaitoa, lapset ja nuoret edellä. Lukuliike pyrkii laajentamaan lukutaidon käsitettä ja tuomaan esiin monilukutaitoa sekä monikielisyyttä. Tämän vuoden alusta opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän Seinäjoen kaupunginkirjastolle.

Hyviä esimerkkejä käytännön lukutaitotyöstä on monia mutta tässä voidaan poimia esiin vaikka Niilo Mäki-instituutin Lukumummit –ja vaarit (Reading grandmas and grandpas: seniors reading with children at school). Lukumummi ja -vaari -kerhossa eri kulttuureista tulevat mummit ja vaarit lukevat lapsille kirjoja omalla äidinkielellä. Tapahtuma järjestetään iltapäivällä monikulttuurikeskusten kerhoissa. Lapset pääsevät tutustumaan oman kielen kirjoihin ja oppivat uusia sanoja mummien ja vaarien kanssa. Kerhoja on jo useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea.
Lapsille ja perheille tulee olla lukemista tarjolla eri muodoissa. Perinteinen paperinen lastenkirja on monille se rakkain mutta monikielisten digitaalisten aineistojen, e-kirjojen ja äänikirjojen, tarjonta ja käyttö lisääntyy ja kirjastojen tulee voida tarjota niitä asiakkailleen nykyistä helpommin. Tällä hetkellä kirjastojen e-aineistojen käyttäminen on asiakkaalle haastavaa, sillä ne ovat useilla eri palvelualustoilla. Tämä heikentää monikielisten aineistojen yhdenvertaista saavutettavuutta.

Monessa kunnassa varhaiskasvatus, koulut ja kirjastot ovat jo ottaneetkin käyttöön maksullisen Lukulumo – monikielisen kuvakirjapalvelun (Ruotsissa nimellä Polyglutt). Lukulumosta löytyy yli 300 suomenkielistä kuvakirjaa, joista monia voi kuunnella ja katsella yli 45 kielellä. Kirjat palveluun ovat valinneet lastenkirjallisuuden asiantuntijat. Lapset voivat kehittää niin suomen ja ruotsin kielen kuin myös oman äidinkielen taitojaan. Lapset voivat tutustua samaan kuvakirjaan omilla kielillään.
Pohjoismaat, Norja, Tanska ja Ruotsi, tarjoavat jo yhteistyössä monikielisiä e-kirjoja ja äänikirjoja asiakkailleen World Library –palvelussa. Monikielinen kirjaston on seurannut projektin etenemistä useita vuosia. Toivottavasti Suomen kirjastot voivat liittyä mukaan palveluun lähitulevaisuudessa ja näin saada valikoiman digitaalista aineistoa asiakkaidensa käyttöön.

Tammikuussa 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 250 000 euron avustuksen kansallisen e-kirjaston selvityshankkeen käynnistämiseksi. Helsingin kaupunginkirjaston vetämän hankkeen tavoitteena on parantaa e-kirjojen alueellista saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koko Suomessa. Kun lähitulevaisuudessa yleisten kirjastojen tarjoama laaja digitaalinen kokoelma on kaikkien yleisten kirjastojen asiakkaiden käytettävissä yhdeltä palvelualustalta, myös monikielinen aineisto on helpommin kaikkien saavutettavissa. Selvitystyön raportti julkaistaan helmi-maalikuussa 2021.

Monikielisen aineiston saavutettavuuden lisäksi on vielä kysyttävä miten yhteiskuntamme monimuotoisuus näkyy Suomessa julkaistavissa lastenkirjoissa. Lastenkirjat kuvaavat suureksi osaksi enemmistökulttuuria. Tätä näkökulmaa selvittää Goethe-instituutin lastenkirjallisuuden monimuotoisuushanke. Useassa Ruotsissa julkaistussa lastenkirjassa seikkailee jo monikulttuurisen ja monimuotoisen taustan omaavia lapsia. Lapsen ja nuoren olisi tärkeää löytää kirjoista samaistumisen kohteita, hänen elämästään tuttuja hahmoja ja tarinoita.

Libraries invite you to share reading moments – in many languages

Efforts are being made in many areas to encourage reading among children and young people. It is important to start reading together with the child at an early age. Reading is a pleasant shared activity for an adult and child, and it also develops the child’s language and speech, listening and focusing skills and vocabulary.

In her blog post, Riitta Salin calls for measures aimed at parents in the context of retaining and maintaining one’s own native language. In this regard, native language teachers play an important role. Libraries, on the other hand, can offer materials that can support a family’s shared reading hobby in a variety of languages.
There are currently nationwide campaigns and projects under way in Finland to support reading. The Literacy Movement is a continuous effort laid down in the Government Programme, which aims to promote the literacy of Finnish residents, with a focus on children and young people. The movement aims to expand the concept of literacy and highlight multiliteracy and multilingualism. From the beginning of this year, the Ministry of Education and Culture has assigned the special national responsibility related to library services that promote reading and literacy among children to the Seinäjoki Public Library.

There are plenty of great examples, one of which is Niilo Mäki Institute’s Lukumummit ja -vaarit project (Reading grandmas and grandpas), which involves grandmothers and grandfathers from various cultures visiting schools to read books to children in their own native languages. The events are held in the afternoon in the context of club activities offered by multicultural centres. This introduces children to books in their own language and learn new words together with experienced readers. Many of these clubs have already been established throughout Finland.
Reading must be available to children and families in a variety of forms. Many love traditional printed children’s books best, but the offering and use of multilingual digital materials, e-books and audio books is increasing, which is why libraries must be able to make them more easily accessible to their customers. At present, accessing the e-materials of libraries can be a challenge to customers since they are scattered across multiple service platforms. This hinders the equal availability of such materials.

In many municipalities, early education, schools and libraries have introduced the multilingual picture book service Lukulumo (named Polyglutt in Sweden), which is subject to a fee. The service features more than 300 picture books in Finnish, many of which can be read and listened to in more than 45 languages. The books for the service have been selected by experts in children’s literature. Lukulumo enables children to develop their proficiency in Finnish, Swedish and their own native languages, for example by reading the same picture book in many languages.

The Nordic countries of Norway, Denmark and Sweden have already joined forces to offer multilingual e-books and audio books to their customers through the World Library service. The Multilingual Library has been following the project’s progress for several years. Hopefully, Finnish libraries will be able join the service in the near future and make its selection of digital materials available to their customers.

In January 2020, the Ministry of Education and Culture awarded a grant of €250,000 to initiate a project to investigate the possibility of establishing a national e-library. The aim of the project run by the Helsinki City Library is to improve the regional availability of e-books as well as equality and equal opportunity among citizens throughout Finland. Making the vast digital collections offered by public libraries available to all library customers through a single service platform in the near future will ensure that everyone can access multilingual materials much easier than before. The investigation report will be published between February and March 2021.

In addition to securing the accessibility of multilingual material, we must also ask ourselves how the diversity of our society is reflected in the children’s books published in Finland. Children’s books largely depict the majority culture. This perspective is being explored by the Goethe Institute’s project focusing on diversity in children’s literature. Many children’s books published in Sweden already feature children with a diverse and multicultural background as their protagonists. It would be important for children and young people to discover identifiable things in the books they read, along with familiar characters and stories.

***

Kirjoittajat Eeva Pilviö ja Riitta Hämäläinen työskentelevät Monikielisen kirjaston informaatikkoina Helsingin kaupunginkirjastossa. Monikielinen kirjasto on opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittama palvelu.

The writers Eeva Pilviö and Riitta Hämäläinen work as information specialists at the Multilingual Library of the Helsinki City Library. The Multilingual Library is a service funded by the Ministry of Education and Culture.

[In English below] 

Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu ja samalla monikielistyy koko ajan, varsin nopealla tahdilla.

Varsinkin pääkaupunkisedulla muualta tulleita, muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on jo liki 20% väestöstä, joissakin Itä-Helsingin kouluissa jo reippaasti yli puolet kaikista oppilaista. Eilen, istuessani bussissa matkalla harrastukseeni, edessäni istuva mies puhui kaverilleen somalia, takana istuvat naiset keskenään venäjää ja vieressä istuva nuori nainen puhelimeen englantia. Tämä on arkipäivää ja tulevaisuuden kuva.

Monikielisyys tarkoittaa myös paljon muuta kuin ympäriltä kuuluvaa puhetta. Suomen peruskouluissa muualta tulleille, muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisille oppilaille, tarjotaan mahdollisuutta oman äidinkielen opiskeluun kahtena tuntina viikossa. Tätä opetusta tarjotaan valtakunnallisesti ainakin 60 eri kielessä. Kyseessä on loistava mahdollisuus, jos sen merkitys vain ymmärretään ja mahdollisuutta käytetään hyväksi.

Oma kieli, äidinkieli, on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Kieli vahvistaa kulttuurista identiteettiä, oman kulttuurin tuntemusta ja siteitä omaan kieliyhteisöön ja entiseen kotimaahan. Äidinkieli on myös jokaisen perusoikeus: kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa äidinkieltään.

Äidinkieli on se kieli, joka opitaan ensin ja johon samaistutaan. Kaksi- tai monikielisellä on itsellään oikeus määritellä äidinkielensä, ja niitä voi olla yksi tai useampia. Suomen väestörekisteri ei kuitenkaan tue tätä. Syntyvän tai Suomeen muuttavan lapsen äidinkieliä voi rekisteriin merkitä vain yhden ja tämä määrittää kielivalintoja myös koulussa. Toki nykyään äidinkielen voi helposti muuttaa tai lisätä äidinkielen lisäksi toisen kielen asiointikieleksi.

Kieli on tärkeä sekä oman minuuden tiedostamisen että kieltä puhuvaan yhteisöön liittymisen kannalta. On tärkeää, että lapsi oppii äidinkielensä riittävän hyvin, sillä äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Äidinkieli on myös tärkeä väline sekä uusien kielten että kaiken muunkin tiedon oppimiseen ja omaksumiseen. Oman äidinkielen vahva hallinta tukee näin myös muiden aineiden opiskelua.

Olen toiminut viimeisten vuosien aikana uudessa yhdistyksessä, nimeltä Oman äidinkielen opettajat ry. Yhdistys ajaa nimenomaisesti oman äidinkielen opettajien ja opetuksen asemaa, missä onkin vielä todella paljon kehittämistä. Haluaisin kuitenkin peräänkuuluttaa myös vanhempiin kohdistuvaa työtä. Vieraskielisten vanhempien informoiminen oman äidinkielen opiskelun mahdollisuuksista on liian usein edelleen varsin sattumanvaraista: opiskelumahdollisuuksien lisäksi vanhemmat tarvitsevat informaatiota siitä, mikä merkitys oman äidinkielen, joka usein on myös kotona puhuttu kieli, kunnollisella osaamisella on kaiken oppimisen taustalla.

Opetushallitus toteaa sivuillaan: Vastuu lasten oman äidinkielen tai omien äidinkielien ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Vastuuta ei kuitenkaan voida asettaa, jos ei varmisteta sitä, että vastuun kantamiseen on riittävä tieto.

Oli äidinkieli tai sen määrittely mikä hyvänsä, olennaista on se, että useampien kielten osaamisen merkitys kasvaa koko ajan. Tulevaisuuden työnteko, varsinkin asiantuntijatyössä, perustuu siihen oletukseen, että tekijä hallitsee useamman kielen, vähintäänkin ymmärrystasolla. Tällöin on hyvä ymmärtää, että kieli on voimavara niin kielen käyttäjälle kuin ympäröivälle yhteiskunnalle.

Suomen kielivaranto ei ole koskaan ollut niin laaja kuin nyt. Tätä olemassa olevaa kielten monipuolista kirjoa ei pidä hukata vaan eri kielten osaajien merkitys on tunnustettava. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen monipuolinen kielten osaaminen ja olemassaolo on rikkaus, joka pitää osata hyödyntää koko kansakunnan parhaaksi. Tällöin monikielisyydestä todellakin kasvaa mahdollisuus.

MULTILINGUALISM – opportunity from a threat?

Finnish society is becoming more diverse and, at the same time, multilingual at a very rapid pace.

In the Helsinki Metropolitan Area, in particular, nearly 20% of the population speak a language other than Finnish or Swedish as their native language and, in some schools in Eastern Helsinki, so do well over half of the pupils. Yesterday, as I was sitting on the bus on my way to my hobby, the man sitting in front of me was speaking to his friend in Somali, the women sitting behind me were speaking to each other in Russian, and the young woman sitting next to me was talking on the phone in English. This is commonplace, and a vision for the future.

Multilingualism also means much more than the speech you hear around you. Finnish comprehensive school offers pupils from other countries, whose native language is not Finnish, Swedish or Sami, the opportunity to study their own native language for two hours a week. These lessons are offered nationwide in at least 60 different languages. It is a great opportunity, if only people understand its importance and exploit it.

One’s own language, mother tongue, is the language of the heart, emotions, identity and thought. Language strengthens cultural identity, knowledge of one’s own culture and bonds with one’s own language community and former home country. Native language is also a fundamental right of everyone: all people living in Finland have the right to improve and maintain their native language.

Native language is the language that is learned first and identified with. A bilingual or multilingual person has the right to define his or her native language and may have one or more of them. However, the Population Register Centre of Finland does not support this. Only one native language can be entered in the register for a child born or moving to Finland, and this also determines language options in school. Of course, nowadays, one can easily change or add a second language as an alternative service language alongside the native language.

Language is important both in terms of awareness of self and in terms of joining a community that speaks the language. It is important that a child learns his or her native language well enough, as the native language forms the foundation for the child’s thinking and for balanced emotional development. The native language is also an important tool for learning and acquiring new languages and all other information. A good mastery of one’s native language also supports the learning of other subjects.

In recent years, I have worked for a new association called Oman äidinkielen opettajat ry (Association for teachers of native languages). The association advocates the status of teachers and teaching of native languages, which still has a lot of room for improvement. However, I would also like to call for work on parents. All too often, informing parents of the possibilities of studying their native language is still rather inconsistent: in addition to learning opportunities, parents need information about the importance of proper knowledge of their native language, which is often also the language spoken at home, as a basis for all learning.

The Finnish National Agency for Education states on its website: Responsibility for preserving and developing children’s native language(s) and culture rests primarily with the family. However, responsibility cannot be imposed if it is not ensured that sufficient information is available to bear the responsibility.

Whatever the native language or its definition, the essential thing is that the knowledge of the importance of knowing more languages is increasing all the time. Future work, especially in the field of expert work, is based on the assumption that employees know or at least understand several languages. A such, it is good to understand that language is a resource both for its user and for the surrounding society.

Finland’s language reserves have never been as extensive as they are now. This existing diverse spectrum of languages must not be lost; instead, the importance of people who know different languages must be recognised. From a social perspective, the diverse knowledge and existence of languages is a wealth that must be exploited for the good of the whole nation. This will really help multilingualism become an opportunity.

***

Riitta Salin on toiminut pitkään monikulttuurisuussektorilla, niin monikulttuurijärjestöjen kuin oman äidinkielen opetuksen parissa.

Riitta Salin has long been involved in the multicultural sector, both in multicultural organisations and in the teaching of her own native language.